Sonja

Kuka minä olen? 

Olen 24-vuotias, Ylitorniolta Etelä-Pohjanmaalle muuttanut aito ja energinen Lapin tyär. Yrittäjänä olen toiminut vuodesta 2011. Ammatiltani olen ravintolakokki ja käynyt lukuisia eri kursseja, lisätietoa löydät TÄÄLTÄ.  Koko ikinä olen harrastanut erilaista liikuntaa ja kipinä liikuntaan vanhetessa vaan jatkui ja jatkui.  Intohimoni on ollut nuorempana jumpissa laukkominen, showtanssi ja nyrkkeily, mutta nykyään enemmän keskityn tuohon kehonmuokkaamiseen! Mutta kyllä nautin kaikesta liikkumista täysin sieluin! Olen luonteeltani tosi määrätietoinen, energinen, kunnianhimoinen, ahkera ja osittain myös itsepäinen.

Olin noin vuoden ikäinen ku minut huostaanotettiin Rovaniemeltä Ylitornion SOS-Lapsikylään. Tai meidät kaikki sisarukset otettiin yhtäaikaa, minulla on siis 4 sisarta. En oikein muista tuosta ajasta oikein yhtään mithään muuta kun sen, että sain kyllä hyvän paikan missä kasvaa ja minulla oli uudet vanhemmat jotka minusta pitivät minusta huolta. Moni varmaan tässä kohtaa ajattelee, että mikä se SOS-Lapsikylä on. Monella on siitä kovat ennakkoluulot ja ne henkilöt jotka eivät oikeesti tiedä mikä se paikka on saatikaan ole sielä käynyt niin voisivat vähän vilkaista näitä sivuja niin ehkä valaisee paremmin ja oppii ymmärtämään, kuinka hyvä paikka se on niille jotka sitä tarvitsevat. Sivut löytyvät TÄÄLTÄ. Olen saanut kasvaa hyvässä kodissa, hyvällä paikkakuntaa ja minulla on ollut rakastavat vanhemmat. Mitä muuta sitä olisi voinut toivoa? Meillä on ollut upeita reissuja niin koti maassa kuin ulkomaillakin, olen oppinut paljon itsenäistymisestä ja minua on tuettu pienestä pitäen harrastamaan kaikenlaista liikuntaa. Käytiin viikottain pelaamassa kaukalopalloa ja sählyä hyvällä porukalla. Myöhemmin aloin käymään myös tanssi- ja ratsastustunneillakin.

Peruskoulun jälkheen halusin vähän muualle ja niinpä hain Tornion Ammattikouluun Hotelli- ja ravintola-alan perustutkintoon (ehkä hieman veljeni perässä). Koulu kesti kolmisen vuotta ja viimeisen työharjoittelun halusin suorittaa vähän kaueampana ja keväällä muutinkin kesän ajaksi serkkujeni luo Alahärmään. Ensimmäinen kunnon työharjoittelu/kesäsesonki PowerParkissa. Ja olihan siinä jotain koukuttavaakin kun viides kesä tuli täytheen tänä vuonna! :) 

PowerParkin aamupalapöydästä 2014 kesällä :)

Kyllä mie oon aina tykännyt laittaa ruokaa kotonakin, että aina löytyy aikaa kokkailulle! :D Kyllä se näkyikin nuorempana kun ruoka maistui ja vähän alkomahoolikin, mutta onneks nykyään on vähentynyt tuo rellestäminen ja saatu ruokavaliot kunthoon ;) Tosiaan nuorenahan sitä pitääkin mennä ja tässä pari muistokuvaa illanvietoista ja minun vanhoista hyvistä ystävistä :) 

Olen muuttanut moneen kerthaan vuosien varrella ja ehtinyt sitä omaa paikkaa. Jotenkin se asettuminen vain on ollut niin vaikiaa. Ja tuli aina loistava fiilis kun sai vaihtaa maisemaa/työpaikkoja. Olin aina kokemuksen rikkaampi. Nyt kuitenkin olen asettunut aloilleni ja olen onnellisempi kuin koskaan <3 

Perustin yritystoimintani 2011 ja takana oli monta vuotta jumppa/henkilökohtaistenohjausten parissa. Tietenkin alkuvaiheessa minua pelotti, ei ollut hirveesti tukihenkilöitä ja minulla oli monta kilpailevaa yritystä samalla paikkakunnalla. Aloin kehittää/suunnitella omaa toimintaa paremmaksi, keräsin tietoja niin ravinnosta, treenaamisesta, kehonhuollosta yms. Paljon se vei aikaa ja sitähän se yrittäminen on. Välillä tulee alamäkejä ja tuntuu ettei jaksa enään, mutta aina sieltä on noustu ylös ja jatkettu kauhealla draivilla etheenpäin! Ikinä ei saa luovuttaa! 

Puoltoista vuotta sitten, 22-vuotiaana haaveilin muuttamista muualle. Lapissa oli hyvin töitä ja yritystoiminta pyöri hyvin. Minulla oli aivan ihania valmennettavia ja jumppalaisia. Mutta jotenkin kaipasin jotain muuta. Niimpä muutin Alahärmään kesän ajaksi töihin ja ajattelin, et kahton sit mihin jatkan. No siinähän kävi sitten niin, että löysin sellainen miehen joka herätti mielenkiintoa, sillä oli just samanlainen elämäntyyli kuin minulla ja koko olemus oli täydellinen. Olin niin rakastunut. Ei mennyt kauaa kun päätin jäädä Härmään, hain loput kamppeet Lapista. Oli haikea mieli, mutta onnellinen. Päätin, että vaikka Lapista lähden niin Lappi ei lähde minusta. Kotia ei ole kuin vajaa 500 km ja sinnehän pääsee koska vain. Olen nyt kulkenut muutamien kuukausien välein Ylitorniolla ohjaamassa jumppia ja tapaamassa valmennettavia,  parista päivästä viikhoon. Moni on ihmettellytkin että miten mie jaksan kun juoksen joka paikassa koko ajan, mutta ehkä se on just sitä että teen sitä mistä oikeasti tykkään. Olen tehnyt asioita mistä en tykkää yhtään ja se näkyy heti väsymyksenä, ja siinä etten tee yhtään mithään ylimääräistä sen asian suhteen. Mutta kun löytää sen oikean alan, niin sen kyllä tuntee.

~ Tee sitä mistä tykkäät ~

Minulla on paljon kerrottavaa, mutta jätettään asioita toisillekin päiville. Paljon tulee kirjoitusta lisää minun elämästäni, sairaudestani, treeneistä, ravinnosta ja minun kisamatkastani. Lisätietoa löydät myös meidän kotisivuiltamme www.fitverstas.com ja lisäksi minua voi seurata facebookista Tmi Sonja Hietala ja instagramissa Sonjuskaaaa!

Muistakaa elää hetkessä, nauttikaa ja pitäkää toisistanne hyvää huolta. Oikein ihanaa perjantaita kaikille!

- Sonjuska -