KUKA ON VEERA?

Heippa! Täällä kirjoittelee Veera, 21-vuotias personal trainer. Perheeseeni kuuluu avomies, jonka kanssa asustelen Pyhäjärvellä sekä kaksi koiraa, jotka majailevat vanhempieni luona. Olen luonteeltani iloinen ja huumorintajuinen mutta myös rauhallinen. Energiaa olisi vaikka muille jakaa, mutta välillä on niitäkin päiviä kun sohvalta ei jaksaisi millään nousta. Mutta kaikillahan on joskus väsyneempiä päiviä, niistä ei ole mitään haittaa. Vai mitä? 

Valmistuin ylioppilaaksi keväällä 2016, jonka jälkeen vietin yhden välivuoden paiskien töitä ABC:n liikennemyymälätyöntekijänä. Seuraavana keväänä pistin hakemusta fysioterapeutin opintoihin, jolloin pääsy toiseen vaiheeseen jäi vain puolesta pisteestä kiinni. Silloin masensi, en halunnut viettää toistakin välivuotta vain kassan takana. Sitten sain idean, että haluan opiskella personal traineriksi. Kyselin Fitverstaan tiimisivulla, missä heidän valmentajansa olivat opiskelleet ja pian sainkin Mirjalta viestiä, jossa hän kysyi, haluaisinko lähteä heidän elokuussa alkavaan MPTkoulutukseen mukaan. Ja meitsihän lähti. Ne seitsemän kuukautta olivat unohtumattomia, tuli paljon uutta tietoa sekä mahtavia ystäviä. 

Tänä keväänä kokeilin onneani uudestaan fysioterapeutin suhteen, mutta tällä kertaa pisteet jäivät todella alhaisiksi rajoihin nähden. Niinpä päätin hakea Vuokattiin liikunnan ammattitutkintoon. Onnekseni pääsin sisään ja vuoden päästä olen taas yhtä uutta kokemusta rikkaampana ja laajemmalla tietotaidolla. Liikunnan ammattitutkinto eli LAT on 9kk mittainen monimuotokoulutus, eli pystyn käymään viikot töissä ja kerran kuukaudessa meillä on sitten lähiopetuspäiviä Vuokatissa. Tulen siis vierailemaan Vuokatissa kuukausittain, mikäli haluaisit päästä mun ohjaukseen sillä suunnalla. Käyn siellä myös pt-putken uudestaan, varmasti tulee vastaan hieman erilaista ja uutta tietoa. Ja siihen pt-putkeenhan kuuluu harjoitusasiakas, eli mikäli valmennus kiinnostaa hieman huokeammalla hinnalla, niin kannattaa ottaa yhteyttä!

Tulevaisuudestani en oikein osaa vielä sanoa. Fysioterapeutin opiskelu kiinnostaisi kyllä, mutta mikäli ensi vuonna en pääse, niin ehkä kokeilen jotain muuta. Kuopiossa alkaa nyt toista vuotta Wellness tradenomin opinnot, se voisi olla myös kiinnostava. Lisäksi haluaisin opiskella hierojaksi, spinning ohjaajaksi ja käydä mahdollisimman monia lisäkoulutuksia liikunta-alaan liittyen. Mutta mullahan on vielä monta vuotta aikaa, saa nähdä mitä kaikkea on tullut opiskeltua kymmenen vuoden kuluttua. Kymmenen vuoden päästä olen 31-vuotias, huhhuh. 

Mutta haluatte varmaan tietää vähän enemmän musta, niin kuin valmentajana. En kutsuisi itseäni vielä ammattilaiseksi, mutta tietoa ja taitoa minulta kyllä löytyy. Valmentajana olen tsemppaava ja helposti lähestyttävä, kuuntelen asiakkaan jokaisen toiveen ja pyrin toteuttamaan ohjelmat niiden mukaan. Olen myös tarvittaessa tiukka, mutta kuitenkin johdonmukainen. Patistan valmennettaviani aina asiakkaasta riippuen enemmän tai vähemmän: viimeisiä toistoja tehdään just niin paljon kuin mä sanon! Välillä toki treenataan rennommin ja opetellaan asiakkaille uusia asioita, kuten putkirullausta. Lähden myös mielelläni asiakkaan kanssa lenkille (kävelylenkit on pop, samoten sauvakävelylenkit vaativammassa maastossa) tai vaikka pyöräilemään. Uimahalli tulee tutuksi nyt syksyllä, jotenka mun kanssa voi lähteä myös uimaan! 

Asiakasryhmäni on koostunut tähän mennessä lähinnä kiinteytyjistä sekä kotitreenaajista. Rakastan tehdä kotitreeniohjelmia, vaikken itse hirveästi kotona treenaa. Asiakkaani ovat kehuneet varsinkin tekemiäni kuminauhaohjelmia, kumpparit ovat ehkä paras mahdollinen treeniväline. Mutta hei, mun messiin olet tervetullut - oli sun tavoite sitten painonpudotus tai massan lisäys. Huomion kaikki asiakkaani yksilöinä ja jokainen ohjelma ja treeni muodostetaan juuri sun tavoitteidesi mukaan. Tutustu lisää ja ota yhteyttä! :)

Valmentajasivut

Instagram 

Facebook

 veera.pesonen@fitverstas.com / 0400816097

IHANA KAMALA RASKAUS 1/3

Ihana kamala raskaus, osa 1/3

Miten selvitä raskaudesta ilman hurjaa lisäkilojen kerryttämistä ja kuinka voida raskausaikana mahdollisimman hyvin?

Näitä kysymyksiä mietin itsekin alkutalvesta, kun sain tietää olevani raskaana. Aavistin, että odotettavissa voi olla mitä vaan, mihin ei voi ennakkoon oikein valmistautua ja varautua, mutta päätin kuitenkin, että pyrin jatkamaan raskausaikana elämääni mahdollisimman normaalisti, miten vain mahdollista. Toki osasin odottaa, että raskaat salitreenit tulevat varmasti vaihtumaan hieman kevyempään harjoitteluun, ja että olon mukaan tulisi mennä niin töissä kuin harjoittelussakin. Se, miten suuri muutos olossa tapahtui raskauden ensimmäisellä kolmanneksella oli kuitenkin yllätys, johon ei kuitenkaan osannut täysin varautua…

Ensimmäinen raskauskolmannes

Aluksi en huomannut olossani juuri mitään tavallisuudesta poikkeavaa, vaikka kovasti koetinkin mahdollisia raskauden merkkejä kropastani kuulostella. Tein normaaliin tapaan omia treenejäni sen mitä pt-töiltä ehdin, söin pitkälti samoja ruokia kuin tähänkin asti. Ainoastaan kahvin juontia rajasin yhteen kuppiin aamusta, ja koin jonkinlaista luopumisen tuskaa esim. jouluaterian graavikalojen äärellä. Ehdin jo miettiä, että näinköhän säästyn alkuraskauteen kuuluvalta pahoinvoinnilta, ja väsymyksen tunteilta…

En säästynyt en! Tämä valkeni pikkuhiljaa, kun uuden vuoden reissulla Münchenissä oli kesken päivää pakko päästä nappaamaan euron juustohampurilainen, kun olo alkoi yllättäen tuntua jokseenkin huteralta, vaikka edellisestä ruokailusta ei ollut vielä kauaakaan aikaa. Huomasin myös, että tietyt hajut alkoivat yhtäkkiä etoa, ja käppäily kaupungilla tuntuikin yllättäen hurjan raskaalta, vaikka tavallisesti uudessa kaupungissa kävelee ihan huomaamattaan kilometri tolkulla! Kotiin palattua huomasin nopeasti, että pahoinvointi oli todellakin iskenyt päälle, ja olo oli 24/7 kuin pahimmassa krapulassa, tosin ilman, että oksennus lensi! Tätä jatkuikin sitten reilun kolmen kuukauden ajan, ja jossain kohtaa mietinkin, että tätäkö tämä tulee olemaan loppuun asti, kun käännettä parempaan ei tuntunut tulevan…

Kuinka selvitä pahoinvoinnin kanssa? Voiko eines olla ”se parempi valinta”?

Kun kaikki ”normaali” ruoka etoi, ja pahoinvointi kesti aamusta iltaan vieläpä pahentuen iltaa kohden, oli ruokailujen toteuttaminen edes suht fiksulla tavalla melko haasteellista. Huomasin pian, että parasta oli yrittää syödä edes jotain, ja mahdollisimman usein. Pyrin siihen, että yritin syödä edes jotain ns. kunnon ruokaa joka päivä, ja pidin kiinni jonkinlaisesta ateriarytmistä (mieluummin jotain suuhun vähän tiheämmin kuin liian harvoin). Kokeilin myös erilaisia välipalavaihtoehtoja, mikä nyt sattui maistumaan milloinkin. Välillä se oli kaupan valmis tonnikala-pastasalaatti, välillä hedelmiä ja leipää. Jostain syystä haastavinta oli syödä proteiinipitoisia ruokia, vihanneksia ja esim. pähkinöitä. Sellaisia ruokia, joita yleensä söin kaikkein mieluiten!

Aamulla oli parasta laittaa suuhun jotain saman tien sängystä noustessa, esimerkiksi pala banaania tai suolakeksiä. Tämän jälkeen pyrin syömään jonkinlaisen aamupalan, kuten jogurttia, tai pienen annoksen puuroa ja kananmunia, jos se vain sattui millään maistumaan. Noin tunnin kuluttua aamupalasta söin ruisleipää, jonka otin usein mukaan valmiiksi täytettynä, jos kotoa piti lähteä liikenteeseen. Kannoin mukanani myös välipalakeksejä, jotka auttoivat verensokerin tasaamiseen ja upposivat suhteellisen hyvin.

Muut päivän ateriat olivatkin sitten milloin mitäkin, ja eniten hämmästytti se, että oikeastaan kaikki, mitä tavallisesti arjessa söin, oli nyt täysin poissa laskuista, samaten kaikki, mitä olisin ns. itse voinut tehdä omassa keittiössä! Monen päivän pelastus oli valmis lounaspöytä jossain lounasravintolassa, missä pystyi lautaselle valikoimaan mitä nyt milloinkin sattui maistumaan. Iltaisin söin usein jotain kaupan valmisruokaa, joista kokeilin varmaan kaikkia mahdollisia versioita lohikiusauksesta, sosekeittoihin ja lihapulliin ja muusiin. Tässä tapauksessa siis einekset olivat TODELLAKIN parempi vaihtoehto kuin ei mitään, tai vastaavasti ”hesemättö”, joka houkutteli takaraivossa lähes päivittäin… Jossain vaiheessa sain mieheni tekemään makaronilaatikon per viikko, josta söin monena päivänä peräkkäin, kunnes mitta tuli totaalisen täyteen makaronia ja jauhelihaa.  Merkillistä sekin, että tätä ennen meidän talouteen ei oltu ostettu jauhelihaa yli vuoteen, mutta nyt se olis lähes ainoa proteiininlähde jota saatoin kuvitella syöväni… Ehdin jo jossain kohtaa huolestua siitä, tuleeko lapsi saamaan lainkaan kunnollisia ”rakennusaineita” ja ravintoa, kun ruokailut olivat mitä olivat, ja jonkin sortin pikaruokaa meni kuitenkin viikoittain.

Samaan aikaan kun ruokailut heittivät häränpyllyä, omat treenailuni jäivät aika lailla jäihin joitakin epätoivoisia yrityksiä lukuun ottamatta. Treenaamisesta ei yksinkertaisesti tullut mitään, sillä kaikki energia meni mahdollisen päivän ohjauksen läpi vetämiseen (missä en itse edes varsinaisesti juurikaan liiku!), ja jos yritinkin aloittaa omaa treeniä, alkoi päässä heittää ja oksettaa… Suosiolla siis pakollisten töiden jälkeen kotiin sohvan pohjalle lepäämään. Ulkoiluista pyrin pitämään kiinni, eli vähintään joka toinen päivä pakotin itseni ulos kävelemään, mikä lähes poikkeuksetta kohensi oloa, vaikka lähteminen olisi tuntunut miten hankalalta. Näinhän se muutenkin usein menee, liikkeelle lähteminen kyllä palkitsee J

Summa summarum, kuinka selvitä alkuraskauden pahoinvoinnista?

-        Syö jotain pientä mahdollisimman pian aamulla kun heräät (vaikka jo sängyssä), suolaista tai makeaa sen mukaan, kumpi uppoaa.

-        Pyri syömään useita kertoja päivässä edes vähän, ja pidä ruokailuvälit ennemmin hieman tiiviimpinä kuin usean tunnin mittaisina. Nälkää kertyy pahoinvoinnista huolimatta huomaamatta, ja jos et syö päivällä mitään, kostautuu tämä usein illalla hallitsemattomina ”herkkuhimoina”.

-        Pidä mukana erilaisia välipaloja, kuten välipalapatukoita/välipalakeksejä (esim. Elovena), hedelmiä, täytettyä ruisleipää tms.

-        Pyri syömään kunnon ateria edes kerran päivässä, ja kokeile lounaspöytien tarjontaa, jos omatekoinen ruoka ei uppoa. Myös eineksistä voi löytyä väliaikainen apu ja parempi vaihtoehto pikaruualle.

-        Koeta tehdä parempia valintoja sen mukaan mitä pystyt, mutta ole myös joustava. Muista, että suurimmalla osalla pahoinvointi menee ohi ensimmäisen kolmanneksen jälkeen!

-        Ulkoile edes vähän, sillä raikas ilma ja kevyt liikunta helpottaa pahaa oloa, vaikka lähteminen olisikin vaikeaa.

-        Muista, että kunto ei romahda täysin muutamissa kuukausissa, vaikka väsymys ja pahoinvointi voivatkin saada olon tuntumaan todella huteralta. Älä pode huonoa omaatuntoa, jos et pääse ”hikitreenille”, sille tulee vielä aikansa!

Alkuraskaus ei siis tosiaankaan ollut erityisen hehkeää aikaa, mutta siitä selvittiin! Haastavien ensimmäisten kuukausien aikana olin huolissani siitä, että kuntoni tulee romahtamaan totaalisesti, kun aktiivinen elämäntapa loppuu yht. äkkiä kuin seinään usean kuukauden ajaksi! Huoli oli kuitenkin turha, sillä siitä selvittiin! Kirjoittelen seuraavassa osassa siitä, kuinka raskausajan treenit alkoivatkin kulkea ja ruoka maistua lamaannuttavan pahoinvoinnin loputtua J Pian löytyy kaupasta myös suunnittelemani raskausajan treeni+ruokavaliopaketit odottajille! Nykyiset During pregnancy-ohjelmapaketit löydät täältä.

Ps. Mun kuulumisia pääset seuraamaan Instagramissa täällä

Iloa ja aurinkoa lukijoille, terv. Salla

KUKA ON JANITA?

Heippa! Olen Janita 23 vuotias, asun avomieheni kanssa Pirkkalassa. Olen luonteeltani nauravainen, tsemppaava, energinen ja pyrin löytämään aina positiivisen ratkaisun asioihin. Sama pätee myös valmentaja minääni. Olen myös ikuinen unelmoija, uskon myös siihen, että unelmat toteutuvat. Niiden eteen tarvitsee vain tehdä töitä. Olen tällä hetkellä lähihoitajan työssä 60% työajalla ja muun ajan teen valmennustyötä.

Olen ollut Fitverstaan valmentajana pian 4 kuukautta. Valmistuin Maaliskuussa Fitverstaan MPT-koulutuksesta. Toimin valmentajana Pirkanmaan alueella. Kaikki tämä sai alun, kun liityin vuosi sitten pr-tiimiin ja sen kautta pääsin opiskelemaan. Panostan aina valmennus suhteeseen ja valmentajan sekä valmennettavan kemiat täytyy kohdata jotta tavoitteisiin päästään. Valmennettavan täytyy mielestäni saada tsemppiä, uusia näkökulmia valmentajalta sekä tukea silloin kuin sitä tarvitaan. Se on tiimityöskentelyä, annan sinulle avaimet tavoitteisiisi ja sinä käytät avainta niiden saavuttamiseen. Etsin aina uusia näkökulmia sekä ratkaisuja asioihin. Löydämme oman tavan työskennellä ja asiakkaan oivallukset sekä hänen tekemä työ on todella palkitsevaa. Asiakas saa aina olla oma itsensä.

Itse olen tehnyt suuren elämäntapamuutoksen, ryhtyminen lähti siitä, kun jalkani kipeytyi niin, että jouduin kävelemään kyynärsauvoilla. Lähdin etenemään pienillä muutoksilla ja kiinnitin sellaisiin asioihin huomiota jotka olivat minulle vaikeita. Esimerkiksi valitsin itselleni herkkupäivän ja siihen tietyn määrän paljonko saan syödä herkkuja. Pienistä asioista tuli iso muutos, matka jatkuu omalla painollaan, tärkeintä on se, että teemme arjessa parempia valintoja ja tiedostamme valintamme. Projekteissa täytyy osata nauttia matkasta ettei sitä ajattele pelkkänä suorituksena.

Oma asiakaskuntani koostuu pitkälti painonpudottajista, kiinteytyjistä sekä elämäntapamuutosta tekevistä asiakkaista. Valmennukseeni on kumminkin jokainen tervetullut, oli tavoite mikä tahansa. Olen tiedonjanoinen ja haluan oppia lisää minua kiinnostavista aiheista. Haluan, että asiakkaani saavat mahdollisimman paljon minulta tietoa. Suunnitelmissa onkin lähteä syventämään tietoa psyykkisestä hyvinvoinnista sekä oppimaan lisää ravinnosta.

Kun tartun työhön, pyrin aina siihen, että työni laatu on hyvää ja tartun työhön 100 lasissa. Minulla oli kunnia toukokuussa olla valittuna kuukauden valmentajaksi. Minuun on saattanut myös törmätä meidän asiakaspalvelussa, jossa vastailen kysymyksiin ja autan esim. valitsemaan sopivaa valmennusvaihtoehtoa.

Valmentajasivut

Instagram

Facebook

Minuun voit olla rohkeasti yhteydessä, janita.viitanen@fitverstas.com

MITEN VIETTÄÄ JUHANNUS PILAAMATTA LAIHISTA

Näillä keinoilla selviät juhannuksesta pilaamatta projektiasi

Juhlapyhät tuntuvat hirvittävän monen elämäntapamuuttujan mieltä. Miten sitten varautua juhliin ja lomiin, niin ettei projekti kärsi?

Lähtökohtaisesti painonpudotus ja siihen liittyvä projektit eivät mene pilalle, jos noudattaa kuuluisaa 80/20 sääntöä. Eli jos suurin osa ruokailustasi on kunnossa, ei lopulla 20 prosentilla ole nii väliä. Ongelma on kuitenkin siinä, jos herkuttelu jää päälle. Monelle voi toimia parhaiten se, että pitää tiukkaa linjaa koko projektin ajan, eikä anna löysäilylle yhtään siimaa. Se toimii tietenkin parhaiten, mutta moni kuitenkin haluaa herkutella edes silloin tällöin.

Omien valmennettavieni kanssa kiinnitämme huomiota myös ennakointiin. Vaikkakin juhannus on tulossa, sitä ei kannata löydä läskiksi jo perjantaina. Ennakoi siis, ja päätä etukäteen koska aijoit herkutella ja joustaa ruokavaliostasi. On myös olemassa vaikka ja mitä vaihtoehtoja perinteiselle grilliruoalle. Mitä jos kokeilisit grillailla vaikka kasviksia, broileria, lihaa, ja parsaa. Kannattaa myös tiedostaa se, että uusia ruokailutottumuksia olisi hyvä löytää, eikä ajatellakaan uutta ruokavaliota ns. rajoitettuna ja jonkun määräämänä juttuna. Olipa projektisi mikä tahansa, vanha elämäntapasi ja ruokailusi ei ole toiminut, koska olet tekemässä elämäntapamuutosta. Voisiko siis parsan grillaamiseen koittaa suhtautua uutena valintana, eikä niinkään hyvänä valintana projektin kannalta. Olet tekemässä muutosta sinua varten, ja varmasti hyvinvointisi kannalta. Muista myös, että teet projektia itseäsi varten, joten se on vain sinulta pois, tai sinulle lisää mitä valitset. Jokaisella valinnalla on väliä, se on joko kunnianosoitus tai mielenosoitus kropallesi.

 Kannattaa myös tiedostaa jo etukäteen fiilis mikä tulee maanantai aamuna, jos vedät koko juhannuksen tutulla kaavalla. Tee siis fiksuja valintoja, ei niin fiksujen ohella 😊 Pidä 80/20 sääntö kirkkaana mielessä, ja pyri saavuttamaan maanantai aamuna fiilis, jossa voit olla ylpeä itsestäsi, eikä äärimmäisen pettynyt.

Ihanaa juhannusta tyypit<3

Nitsku& Fitverstas Team

MITEN PÄÄSTÄ EROON SALIKAMMOSTA: viisi vinkkiä!

Miten päästä eroon salikammosta? 

Salikammossa on ymmärtääkseni kyse siitä, että kokee kuntosalin ahdistavaksi, pelottavaksi ja epämukavaksi, sekä siihen liittyy usein fiilis, että kaikki tuijottavat sinua. Monet kyllä itsekin myöntävät, ettei tässä kammossa ole oikeastaan järkeä. Usein salikammoiselle lupaillaan, että ensimmäisten kertojen jälkeen helpottaa. Sen eteen täytyy kuitenkin tehdä töitä, eikä se ihan noin vaan ole kadotettavissa. Mistä tässä on sitten oikeasti kyse, ja miksi sinun ylipäätään pitää käydä salilla? Ilmeisesti et ainakaan sen takia, että nauttisit siitä.

Miksi ihmeessä sitten menet sinne, eihän ihminen tarvitse kuntosalia ollakseen kunnossa. Kuntosalia tarvitaan spesifin lihasmassan kasvatukseen, ja tietysti kuntoutumiseen. Mikäli haaveilet fitnesslavoista, tarvitset kuntosalia, mutta sitten sinulla tuskin on salikammoa. Joten, mistä tässä on kyse? Onko sinulla motivaatio kateissa, ja haluaisit löytää se uudestaan?  

Jos sinulle on meneillään elämäntapamuutos, ja valementajasi sanoo, että ainoa keino päästä tavoitteisiin, on salitreeni, silloin kannattaa miettiä tavoitteet tai valmentaja uusiksi. Mitenkäs sitten epämukavuusaluella olo? Jos et tykkää käydä salilla, koska pelkäät että muut katsovat, nosta leuka pystyyn ja marssi sisään. Ihmiselämää harvoin voi elää olematta epämukavuusalueella, ja se on todella tärkeää, jos haluat kehittyä ihmisenä, ja toivottavasti jokainen haluaa. Välillä vaan täytyy mennä eteenpäin, vaikkei huvittaisi.

  

Miten päästä yli salikammosta?

1. Aseta tarkat tavoitteet. 

Tavoitteet ja niiden asettaminen on supertärkeää. Ihminen toimii tavoitteiden ja palkintojen toivossa, ennen kun tapa on pysyvä, ja motivaatio on sisäistä. Sisäisen motivaation löytäminen vie aikaa, ja siihen tarvitaan vahvaa mieltä. 

          Mieti miksi sinun pitää käydä salilla, ja kirjaa se ylös.

Jos syysi ei ole tarpeeksi painava, on salille hankala mennä. Etenkin liikunnan aloittamisen alkumetreillä, on syytä miettiä tarkkaan mitä saa salilla käynnistä, ja mikä motivoi lähtemään sinne. Usein pienet palkinnot auttavat myös tavan vakiinnuttamisessa.

2.  Ota kaveri mukaan.

Salikaveri on huippu motivaattori. Kuinka paljon isompi kynnys onkaan perua salille meno, jos sinulla ystävä mukana! Yksin treenatessa et jää niin helposti suustasi kiinni, mutta kaksin saat kaverista loistavan tsempparin ja tuen.

      3. Pyydä apua ammattilaiselta.

Salimaailma voi tuntua mahdottomalta sokkelolta, ellet ole saanut joskus tarkkaa opastusta sinne.  Miten voisitkaan tietää mitä siellä kuuluu/ kannattaa tehdä, ellet ole käynyt siellä sitten alakoulun.

Henkilökunnalta saa usein alkuopastuksen laitteisiin, ja se kannattaakin hyödyntää. Tietysti personal trainerin palkkaaminen on omasta vinkkelistäni katsottuna fiksuinta. Silloin ammattilainen suunnittelee juuri sinulle sopivan tavan treenata, jotta pääset tavoitteeseesi. Ihminen jolle on tilivelvollinen auttaa kummasti. 

 4. Suunnittele

Suunnittele milloin menet salille, ja pysy suunnitelmassa.

Rakenna tarkka suunnitelma myös treenistäsi.  Kirjaa ylös mitä olet tekemässä, ja luo pidemmän aikavälin suunnitelma. Kolmen kuukauden jälkeen on hyvä vaihtaa ohjelmaa, jotta kehityksesi on monipuolista ja nousujohteista. Puoliksi suunniteltu on puoliksi tehty, se pätee tässäkin.

      5. Konkretisoi ja ennakoi 

Lähes kaikille tulee päiviä, jolloin ei huvittaisi mennä treenaamaan. Muista olla itsekäs ja vahva, kirkasta tavoitteet ja päämäärät mielessäsi.  Tuloksien eteen pitää tehdä töitä, ja kannattaa miettiä jo valmiiksi, mikä saa sinut menemään salille tämmöisenä hetkenä. Konkretisoi tavoitteesi esim. valokuvilla. Jos sinulla on ongelmakohta jonka eteen haluat tehdä töitä, ota kuvat alusvaatteilla, ja vilkaise niitä hetkenä jolloin tuntuu turhalta lähteä treenaamaan, tai olo on vetelä. Etsi myös kuvat jolta haluat näyttää esim. vuoden päästä. Oletko joskus näyttänyt siltä, tai löytäisitkö kuvan jostakin kuka näyttää siltä. Tallenna se, ja ota esiin vaikeampana hetkenä. Tavoitevaatteet on myös konkreettinen ja toimiva keino, joka kannattaa ottaa käyttöön. 

Superia maanataita kaikille, ja tsemppiä treeneihin<3 

Nita ja Fitverstas Team

KUKA ON JENNA?

Helou!

Minun vuoroni esittäytyä; olen Jenna Kanniainen. 27vuotias, ihan palijasjalakanen Oululainen.
Pikkusen höpsöön, mutta superrakastettavaan perheeseeni kuuluu aviomieheni, sekä meidän
kaksi tyttöämme, esikoinen täyttää syksyllä 8 vuotta ja kuopus heinäkuussa 2 vuotta. Meillä on
myös kaksi karvaisempaa perheenjäsentä; pitkäkarvaiset colliet Nuutti ja Camo.

Fitverstaan valmentajatiimiin liityin maaliskuussa 2018, mutta matkani Fitverstaan kanssa alkoi jo
2016 asiakkaan roolissa. Minulla oli takana hyvin vaikea raskaus ja synnytys, lähdin liikkeelle ihan
nollista ja sen takia halusin räätälöidyn ravinto- ja treeniohjelman itselleni. Kuntosalitaustaa minulta
löytyi jo valmiiksi, mutta jokin napsahdus kävi noihin aikoihin ja tajusin, että treenaaminen merkitsi
itselleni paljon enemmänkin kuin pelkkää harrastusta. Aloin auttamaan ravinto- ja treeniasioissa
tuttuja, jotka olivat synnyttäneitä tai saliharrastuksen alkutaipaleella. Siitä viimeistään syttyi kipinä
tälle alalle ja tavoite opiskella personal traineriksi. Olin tuolloin Fitverstaan promoottorina, joten
luonnollisesti laitoin Emmille sähköpostia ja kerroin suunnitelmistani ja kyselin, että olisiko
mahdollista päästä heille valmentajaharjoittelijaksi. Harjoittelijaksi pääsin ja sain kuulla myös
tulevasta Menestyvä Personal Trainer –koulutuksesta. Olin jo ilmoittautunut Trainer4Youn personal
trainer –koulutusputkeen, mutta pidempään miettimättä päätin käydä molemmat koulutukset.
Tässä sitä nyt ollaan, tammikuussa perustin oman toiminimen ja Fitverstaan valmentajana olen
toiminut nyt kolmisen kuukautta. Olen jo nyt saanut työskennellä aivan mahtavien ihmisten kanssa!
Toimin aikaisemmin myös yhtenä pr-tiimin vetäjistä ja oli mahtavaa päästä sitäkin kautta
tutustumaan niin moniin ihaniin ja motivoituneisiin tyyppeihin; terkkuja kaikille Someninjoille, on
ikävä! &lt;3

Mielestäni valmentajan ja valmennettavan välinen suhde on tiimityötä ja teenkin aina oman osani
eteen kaikkeni, että pääsemme toivottuihin tuloksiin. Omien valmennettavien saavuttamat tulokset
ja ilo, ovat paras palkka, mitä tästä työstä voi saada. Etsin juuri ne keinot, mitkä sopivat asiakkaani
elämäntilanteeseen ja ymmärrän, ettei kaikille sovi samat asiat. Valmentajana olen innostava ja
aina aidosti läsnä. Minun kanssani ei tarvitse painaa hommia veren maku suussa, ellei sitä nyt
välttämättä halua. Tuuppa joskus treenille mun kanssa, lupaan ettei sieltä lähetä pois naama
mutrussa! :)

Asiakaskuntaani ovat erityisesti äidit ja elämäntapamuutoksen tekevät. Tulevaisuudessa
haluaisinkin opiskella vielä lisää mm. psyykkistä valmentamista ja syventyä vielä vähän lisää
raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten valmentamiseen. Tämä ammatti on siitä mielestä aivan
mahtava, että aina voi oppia lisää, eikä koskaan ole varmasti täysin valmis!
Omasta liikuntataustastani voisin kertoa vielä sen verran, että olen aikoinani harrastanut kilpauintia
sekä ratsastusta. Nuo molemmat ovat jääneet jo taka-alalle ja nykyisin lihaskuntoharjoittelun lisäksi
harrastan omaksi ja koirieni iloksi canicrossia, eli koirajuoksua. Juokseminen ei muuten ole itselleni
se mieleisin liikuntamuoto, mutta kun laittaa koiran valjaisiin vähän antamaan vauhtia, niin sitten
kyllä lähtee! Koirien kanssa tulee muutenkin liikuttua paljon vapaa-ajalla; yksi parhaimmista
rentoutumistavoista itselleni on pitkä, rauhallinen kävelylenkki koirien kanssa metsässä tarpoen.
Tykkään myös kokeilla kaikkia uusia lajeja! Tämän vuoden puolella olen kokeillut esimerkiksi
twerkkausta ja joogaa.

Voitte käydä tutustumassa VALMENTAJAPROFIILIINI, josta löytyy lisää juttua omasta
elämäntapamuutoksestani. Minut löytää myös INSTAGRAMISTA ja FACEBOOKISTA. Minulle saa

aina laittaa viestiä kyseisten kanavien kautta tai suoraan sähköpostiin
jenna.kanniainen@fitverstas.com


Ihanaa kesää teille kaikille! -Jenna

KEHONPAINOHARJOITTELU

Kehonpainoharjoittelu on viimevuosina ollut kovassa nosteessa, laji on äärimmäisen haastava ja koukuttava, mikä onkin lisännyt sen suosiota. Bodyweight training ja calisthenics termit tulevat englanninkielestä, ja tarkoittavat suomeksi kehonpainoharjoittelua.  Usein meille luodaan illuusio, että vain salitreenillä pääsee kovaan kuntoon. Niinhän se ei kuitenkaan ole. Kaikki riippuu lähtötilanteestasi, mutta melkeinpä kaikessa treenauksessa tulokset kertovat ennemminkin miten treenaat, eikä mitä. Salilla voi tehdä moninivelliikkeitä, kuten maastavetoa, kyykkyä, tempausta tai vaihtoehtoisesti hauiskääntöä istuen. Ymmärrät varmasti pointin.Tässäkään ei ole oikeaa ja väärää, ja salitreenillekkin on paikkansa. Se sopiikin parhaiten sinulle, jos haaveena saada lihasmassaa, ja absoluuttista voimaa. 

Liikunnassa kaikkein tärkeintä olisi löytää se oma juttu. Kaikkien ei tarvitse käydä salilla, jos se ei vaan sytytä.

Mietitäänpä hetki ihmisen elämää tuhansia vuosia taaksepäin. Mitä teimme silloin? Ihminen on luotu liikkumaan, normaalisti. Kiipeilemään, juoksemaan, hyppimään, kierimään ja käyttämään käsiään. Miten siitä on erkaannuttu niin kauas, ja miksi. Kehonpainoharjoittelu on meille kaikista luonnollisin tapa liikkua, ja se on helppoa siirtää arkeen. Ideaalitilanne olisi se, että hyppäisit jokaiseen vastaantulevaan tankoon roikkumaan, hyppelisit ja juoksentelisit menemään. Ihan huomaamatta. Vastaavasti jos päivämme kuluu toimistotöissä, josta ajamme autolla salille, ja teemme siellä reiden ojennusta ja koukistusta istuen, ja hinkkaamme ojentajiamme käsipaino vastuksena. Silloin ei tarvitse miettiä miksi toimintakyky ei saavuta koko potentiaalia, ja on kaikenlaista vaivaa. Kyllä salilla käynti on myös hyväksi, pointti ei ole kuitenkaan se. Ydin on siinä, että moni nykyihminen ei pääse edes kyykkyyn irvistämättä, saatika tekemään kuperkeikkaa. Eikö se kuulostakin huolestuttavalta. Kehonpainotreenaus on mahdollistanut liikkumisen missä vaan, ilman välineitä. Illuusio kehonpainotreenauksen haastavuudesta rikotaan heti, se tulee osittain street work out maailmasta, ja toimii kyllä hyvänä suunnan näyttäjänä mihin ihminen halutessaan kehollaan pystyy. Uskomattomat temput toimivat huikeina tavoitteina, ja jokainen varmaan tietää onko käsilläkävely vai 50kg penkkipunnerrustulos ihmiselle parempi tavoite. Puolensa ja puolensa tietysti, mutta ihmisen toimintakykyä, kehonhallintaa, liikkuvuutta, ja tasapainoa ajatellen vastaus on mielestäni selvä. 

Etsi siis oma juttusi, ja tapasi liikkua.  Mikäli salitreenaus on sinun juttu, niin hyvä. Keep on going, mutta muista kuitenkin monipuolisuus ja liikkumisen siirtäminen arkeen. Niinkuin tekstistä paistaa varmasti läpi, itse liputan vahvasti kehonpainoharjoittelun puolesta, ja treenaankin spesifisti vaan jalat salilla. Etsi sinulle sopivin tapa, ja anna palaa!

Tässä vielä helppo kehonpainotreeni koko vartalolle, jonka voit toteuttaa vaikkapa lenkkipolulla: 

-burbee 3x12

-pistoolikyykky 3x8

-L punnerrus 3x12

-leunveto 3x8 (apuna vastuskuminauha tarvittaessa)

-kyykkyhypyt 3x12

-käsilläseisonta seinää vasten 3x12

-jalan nostot roikkuen koukussa/suorana 3x12

energisin terveisin, 

Nita ja Fitverstas Team